perjantai 24. elokuuta 2012
maanantai 31. lokakuuta 2011
¿Cómo preparar un buen MOJITO?
maanantai 30. elokuuta 2010
Seitanallisen hyvää ja melko helppoa
Seitan. Jo pelkkä nimi houkuttelee kokeilemaan.
Olen aina luullut, että seitanin tekeminen olisi jotenkin ylivaikeaa ja aikaavievää. Mutta eipä tuo ollutkaan kovin kummoinen ponnistus. Samalla toteutan ruokablogikokeilun. Voila!
Kun kerran tehdään, niin tehdäänpä sitten kerralla vähän enemmän, että voi pistää pakkaseenkin.
5 dl gluteenijauhoja
1 dl kikherne- eli gramjauhoja
kuivattu chiliä
piri piri -mausteseosta
n. 4 dl vettä
kylmäpuristettua rypsiöljyä
soijakastiketta
Mittaa kuivat aineet yhteen ja nestemäiset toiseen astiaan.
Kaada nesteseos jauho-mausteseokseen ja sekoita.
Vaivaa taikinaa kunnolla vähintään 10 min ajan. Mitä kauemmin ja huolellisemmin jaksat vaivata taikinaa, sitä lihaisempi rakenne seitaniin tulee.
Muotoile lopuksi seitanista pötkö ja leikkaa veitsellä taikina pieniksi paloiksi.
Leikattuja seitanpaloja odottamassa keittämistä.
Kiehauta vesi ja laita palat kiehuvaan veteen. Keitä noin 20 min kiehuvassa vedessä. Keitinveden voi halutessa maustaa esim. kasvisliemikuutiolla ja soijakastikkeella.
Marinoi palat. Laita palat kannelliseen astiaan ja kaada päälle keitinliemi. Laita marinaadiin mausteksi esimerkiksi valkosipulia, valkoviinietikka, sinappia ja öljyä. Anna seitanin marinoitua jääkaapissa ainakin yön yli.
Marinoinnin jälkeen paista palat öljyssä pannulla. Mausteeksi paistamiseen voi laittaa esimerkiksi valkosipulia, soijakastiketta ja garam masala -mausteseosta.
Valmiistaa seitanpaloista voi tehdä vaikkapa wokkia. Pilko kaali suikaleiksi ja raasta porkkana. Paista kuumalla pannulla. Lisää mausteeksi esimerkiksi chiliä, sitruunanmehua ja soijakastiketta. Lisää lopuksi vielä silputtua kevätsipulia ja seesaminsiemeniä.
Olen aina luullut, että seitanin tekeminen olisi jotenkin ylivaikeaa ja aikaavievää. Mutta eipä tuo ollutkaan kovin kummoinen ponnistus. Samalla toteutan ruokablogikokeilun. Voila!
Kun kerran tehdään, niin tehdäänpä sitten kerralla vähän enemmän, että voi pistää pakkaseenkin.

1 dl kikherne- eli gramjauhoja
kuivattu chiliä
piri piri -mausteseosta
n. 4 dl vettä
kylmäpuristettua rypsiöljyä
soijakastiketta









Tärkein juttu seitanin tekemisessä on maustaa sitä joka vaiheessa. Seitan yksin ei maistu miltään eli erilaisia mausteita voi lisätä huolella ilman pelkoa siitä, että lopputulos olisi liian tulinen.
Muita seitaniin sovellettavia mausteita on esimerkiksi paprikajauho, grillimauste, mustapippuri, cayennepippuri, inkivääri, sipulijauho ja kaikenlaiset yrtit.
Seitania voi huolella pakastaa joko marinoinnin tai paistamisen jälkeen.
Seitan on puhdasta viljaproteiinia. Kuuleman mukaan 100 grammassa seitania on reilu 20 grammaa proteiinia.
Koostumukselta ja maultaan (maustamattona mauttomuudeltaan) seitan muistuttaa pitkälti soijapaloja. Eläinkunnan tuotteista se on lähinnä kanaa.
Muita seitaniin sovellettavia mausteita on esimerkiksi paprikajauho, grillimauste, mustapippuri, cayennepippuri, inkivääri, sipulijauho ja kaikenlaiset yrtit.
Seitania voi huolella pakastaa joko marinoinnin tai paistamisen jälkeen.
Seitan on puhdasta viljaproteiinia. Kuuleman mukaan 100 grammassa seitania on reilu 20 grammaa proteiinia.
Koostumukselta ja maultaan (maustamattona mauttomuudeltaan) seitan muistuttaa pitkälti soijapaloja. Eläinkunnan tuotteista se on lähinnä kanaa.
lauantai 28. elokuuta 2010
Kuka pelkää mustaa miestä?

Kun Suomessa avoimesti rasistisista mielipiteistä tohditaan kertoa korkeintaan nimettömänä netissä, niin Venäjällä niihin törmää tuon tuosta. Rasistisista näkemyksistä ilmoitetaan kovaan ääneen kelle tahansa ilman sen suurempaa kursailua.
Poliittiseen korrektiuteen tottunutta suomalaista suoranaista rotuvihaa sisältävät mielipiteet hämmentävät. Jokainen ajatelkoon mitä ajattelee, mutta ei sitä vieraille ihmiselle tarvitse kailottaa.
Pelko ja ennakkoluulot thsethseeneitä ja muita kaukasialaisia kohtaan voi vielä kaiken terrorismin vastaisten sodan lietsomisen jälkeen jollain tasolla ymmärtää, mutta mistä viha tummaihoisia kohtaan kumpuaa?
Eilen ensimmäistä kertaa tapaamani Sergei, alkoi ensin kovaan ääneen päivitellä, kuinka
"neekerit ja muut sekaväriset haisevat inhottavilta, eikä se haju edes lähde tuulettamalla pois".Muistan, kuinka ala-asteella huudeltiin ryssät haisee. 20 vuotta vanhemman keskustelukumppanin suusta samantapainen kommentti oli täysin odottamaton.
Myöhemmin keskustelu kääntyi siihen, kuinka vieraat kulttuurit - etunenässä tummaihoiset muslimit - saattavat Euroopan rappioon. Mielenkiintoisia näkökantoja itseään buddhalaiseksi kutsuvalta Sergeiltä.

Siperian reissulla tapasin fiksun oloisen tytön, joka jossain vaiheessa keskustelua koki ylättävän tarpeen alkaa selostaa näkemyksiään afrikkalaisista. Hymy huulilla siperialaistyttö kertoi, kuinka
"neekerit ovat itseasiassa jonkinlainen rotu ihmisten ja eläinten välissä, mutta iloisia ja hyviä tanssimaan kumminkin".Minun ja hollantilaisen kaverini suut loksahtivat auki. Tyttö ei ollut koskaan tavannut yhtään afrikkaista. Meidän pöyristellessä asiaa, hän kuitenkin vielä toisti olevansa täysin varma teoriastaan.
Neuvostoliitto antoi aina ymmärtää olevansa kolmansien maiden ylin ystävä - ei vähiten Afrikassa tai Karibialla. Jenkkeistä luotiin kuvaa mustia orjuuttavina riistokapitalisteina, kun sosialistisessa blokissa löytyi tilaa koko maailman proletaarille.
Ei tainnut viesti mennä ihan perille. Tai sitten sekin ehdittiin jo unohtaa.

http://www.vihrealanka.fi/uutiset/ei-otsikkoa-3
maanantai 2. elokuuta 2010
Halvalla etelään
"Jos täytyy aina vaan matkustaa jonnekin, niin on vähän pöhelö."Kommentti musersi mielen hetkeksi. Matkailuhan avartaa.
Joskus mietin, että jokaisen pitäisi matkustaa paljon: nähdä toisia kulttuureita ja elämäntapoja. Yhtäkkiä kaikki ymmärtäisi toisiaan. Maailmanrauha.
Ostetaan käsintehtyjä matkamuistoja alkuperäiskansoilta. Ajetaan polkupyörällä Ahvenanmaalle, eikä heitetä roskia tienvarteen.
Miksi täytyy päästä karkuun todellisuutta? Mitä jos vaan istuisi kotona ja olisi ihan tyytyväinen?

No mä en tiedä, ehkä kaikki on turhan tavallista
Paetaan autolla
Lähdetään nyt etsimään jotain
Potkua tähän elämään
Ollaan kun oltaisiin matkalla eteläänPariisin Kevät - Matkalla Etelään
keskiviikko 16. kesäkuuta 2010
Munaa vastustaa esivaltaa

Kaikkien yllätykseksi Pietarin historiallinen keskusta sai toissayönä uuden fallos-symbolin.
Kun kaasuyhtiö Gazpromin suunnitelmat 400 metriä korkean Ohta-tornin rakentamiseen ovat hidastuneet vastarinnan voimistuessa, niin aktivistiryhmä sai oman muutaman kymmenen metrin miehuuden mittansa pystyyn hetkessä.
Liteinin siltaan piirretyn jättimäisen peniksen takana on taiteilijaryhmä Война (Sota) yhdessä vasemmistolaisten aktivistiryhmien kanssa.
Penis osoitti suoraan sillan kupeessa sijaitsevaa Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n päämajaa kohti. Äsken kävellessäni sillan ohi tapahtumasta muistutti vain muutama katuun jäänyt maaliläikkä.
Aktivistien mukaan teko oli kannanotto turvallisuuspalvelun kiristyneitä toimia vastaan loppuviikosta järjestettävän Pietarin kansainvälisen talousfoorumin ympärillä. Pietarilainen uutissivusto on muun muassa vihjannut, että kiristyneet turvatoimet helpottavat viranomaisia matkapuhelinliikenteen seuraamisessa.
Joillakin sitä munaa vielä on. Ура Война ja Miru Mir!
---
http://plucer.livejournal.com/259696.html
maanantai 7. kesäkuuta 2010
Kyl työlkin ellää mut kaupal rikastuu

Sisäinen kauppamieheni heräsi.
Dollarin kuvat eivät pyörineet silmissä, kun istuin kirpparilla myymässä kaverin vanhoja tavaroita, ehei! Taskuun tipahti tasan 110 ruplaa ja muiden pöydiltä löytyi tuplaten kaikkea jännää oman repun pohjalle.
Mutta kaupanteko on sosiaalisena tilanteena luontevaa kanssakäymistä parhaimmillaan. Sanojen ja hymyjen vaihtoa - joskus tavaroidenkin.
Kun oma roju löytää uuteen kotiin ja antaa toiselle edes hetkeksi hyvän mielen, niin hinnallakaan ei enää ole niin väliä. Ja kun omista pääsee eroon, voi paineitta tilalle ostaa jotain muuta.
Alas voittojen maksimointi! Loppupäivästä voi tavaroita jo jakaa ilman. Tosin ihmisluonnolle jo pienikin hinta tekee tavarasta hienomman ja tärkeämmän - arvokkaamman. Taatusi en heitä tätä pois, kun se maksoikin.
Jutustelua ja tavaroiden vaihtoa - siinä on pohja luonnolliselle talousjärjestelmälle. Ja kun vielä aurinkokin paistaa.


Tämä baraholka tapahtui Pyanaya grusha (Humalainen päärynä) -baarin terassilla Pietarissa viime sunnuntaina.
----

Tosin seuraavanlaisella modifikaatiolla:
"За мир и разоружение"
(Rauhan ja aseistariisumisen puolesta)
oli saanut muodon
"Жутко бесит. Хочется взать и уебать"
(Raivostuttaa karseesti. Tekis mieli ottaa ja tökätä).
Aika aggressiiviselta tuo kyyhky näyttääkin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)